Dugin, Turkki ja länsivapaa Lähi-itä

Yhdysvaltalainen Bloomberg-verkkojulkaisu on nostanut esiin venäläisen politologin, Alexandr Duginin. Räväkkä otsikko kuuluu: "Nationalistiguru sanoo: Venäjä on halukas todistamaan Turkin ja Yhdysvaltojen välisen yhteenoton". Se sopii laajempaan suunnitelmaan, sanoo Dugin, joskus "Putinin Rasputiniksi" kutsuttu ajattelija.

"Venäjä näytti vihreää valoa Turkin Pohjois-Syyrian miehitykselle, koska se on halukas iskemään kiilaa Turkin ja Yhdysvaltojen välille", sanoo tämä venäläinen filosofi ja nationalisti. Turkin joukkojen saapuminen Syyriaan Afrinin alueelle maaliskuussa, jolloin he ajoivat ulos paikalliset kurditaistelijat, saattaisi vahingoittaa Syyrian kurdien siteitä Washingtonin kanssa enemmän kuin niiden yhteyksiä Moskovaan, Dugin sanoi viime viikolla haastattelussa Antalyassa, Etelä-Turkissa. Venäjälle on eduksi, että "kyseessä on taistelu kahden Nato-liittolaisen välillä", hän sanoi. "Se on ainoa syy, miksi annamme sen tapahtua."

Afrinin miehityksen jälkeen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi, että myös muita Syyrian maakuntia, joita Yhdysvaltoihin liittoutuneet kurdit ovat hallinneet, voitaisiin ottaa kohteeksi. Tämä saattaa johtaa Turkin entistä suorempaan konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa. Sillä välin Erdoğan, joka pyrkii tulemaan uudelleenvalituksi kesäkuussa, on lähentynyt Putinin Venäjän kanssa. Bloombergin mukaan Dugin on toiminut tässä välittäjänä. Putin ja Erdoğan ovat solmineet kumppanuuden Iranin kanssa yrittäessään saada aikaan sovintoratkaisun Syyrian sodan lopettamiseksi.

Turkki on myös allekirjoittanut sopimuksen Venäjän S-400-ilmatorjuntajärjestelmän ostamisesta, jättäen huomiotta Yhdysvaltain varoituksen siitä, että Nato-liittolaisen tulisi "etsiä muita lähteitä". Moskova toimittaa järjestelmän vuoden 2019 loppupuolella, Venäjän presidentin avustaja Vladimir Kozhin kertoi uutistoimisto Interfaxille.

Kurdit kritisoivat Venäjää siitä, että se vetäytyi Afrinista ja antoi Turkin suihkukoneiden lentää siellä. Mutta tämä on pieni hinta Venäjän lopullisen päämäärän saavuttamiseksi, jonka on tarkoitus osoittaa maailmalle, että "Lähi-itä ilman länsimaista läsnäoloa on mahdollinen", Dugin sanoo. Tuohon hankkeeseen "me tarvitsemme Turkkia ja Irania liittolaisina".

Dugin vertaa itseään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entiseen päästrategi Steve Bannoniin, vaikka hänellä ei olekaan virallista roolia, eikä omien sanojensa mukaan "mitään vaikutusvaltaa Kremlissä". Duginin mukaan sekä Putinia että häntä ajaa kuitenkin eteenpäin sama voima, "Venäjän logos". Venäjän hallintotapa on "autoritarismia alhaalta käsin", sitä ihmiset haluavat. Putin on se näyttöruutu, josta Venäjän tahto heijastuu.

Ortodoksikristitty strategi Dugin teki "nöyrän ehdotuksen", että Turkin olisi otettava johtava asema "uuden islamin" luomisessa. Tämä islam perustuisi sufilaisuuden mystisiin perinteisiin. Hän sanoi, että Erdoğan oli jo tehnyt "kaksi väärää valintaa" uskonnon suhteen; ensin tukemalla lännen suosittelemaa, modernisoitua islamilaisuutta, ja sitten Saudien "lähes salafistista versiota. Molemmat johtivat epäonnistumiseen geopoliittisesti sekä ideologisesti".

Vaikka Erdoğanin juuret ovat poliittisessa islamissa, hän on aiheuttanut äskettäin Turkin uskonnollisissa piireissä levottomuutta arvostelemalla dogmaattisia imaameja. "He eivät ymmärrä, että islamia on päivitettävä", presidentti valitti 8. maaliskuuta. "En voi toteuttaa sääntöjä 14. vuosisadalta."

Viime kuussa tapahtuneen vierailun aikana Uzbekistanissa, Erdoğan vei Turkin armeijan ja tiedustelupäälliköt vierailulle Abu Mansur al-Maturidin, yhdeksännen vuosisadan islamilaisen teologin haudalle. Hänen opetuksensa korostavat järjen merkitystä.

Dugin sanoi olleensa ensi alkuun tyytyväinen Trumpin valintaan, mutta on sittemmin ottanut kriittisemmän kannan. "Globalistieliitti" on kaapannut Yhdysvaltojen presidentin, vaikka hän itsepäisesti vastusteleekin, Dugin sanoo. "Ehkä hänellä on mahdollisuus muuttaa järjestelmää, jos hänet valitaan uudelleen, mutta nyt hän ei voi. En usko, että he antavat hänen jäädä."

Erdoğan on Duginin mukaan toisenlainen. Turkin presidentti yrittää liittoutua kaikkien kanssa, olivatpa he alunperin vihollisia tai ystäviä,  ja nyt hän on tullut siihen johtopäätökseen, että Turkin itsemääräämisoikeuden pelastamiseksi hänen täytyy suuntautua itään ja Euraasiaan. "Se ei ollut hänen oma ajatuksensa", Dugin kertoo.